Energiatehokkuus on niin rakennuttajan kuin asukkaan yhteinen asia

artikkelikuva 19
Artikkeli |

Hyvä kiinteistö suunnitellaan ja rakennetaan nykypäivän tarpeiden mukaan. Asunnoista tehdään energiatehokkaita kaikki sääolosuhteet ympäri vuoden huomioiden. Niissä on hyvä sisäilma ja energiaa säästävät sähkölaitteet ja valaistus. Entä vedenkulutus?

Kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa energiatehokkuuteen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lämmöneristyksellä, ikkunoiden energiatehokkuudella, ilmanpitävillä rakenteilla, koneellisella lämmön talteenottavalla ilmanvaihdolla ja energiatehokkailla sähkölaitteilla saadaan paljon säästöä taloyhtiölle pitkässä juoksussa. Usein kuitenkin unohtuu, miten suuret kustannukset vedenkulutukseen ja erityisesti veden lämmittämiseen liittyy.

Kotitalouksissa kulutetusta vedestä 40 prosenttia on lämmintä vettä. Vanhan nyrkkisäännön mukaan veden lämmitys vie noin 30 prosenttia taloyhtiön lämmityskuluista. Viime vuosina uusien rakennusten lämmöneristystä on parannettu, minkä seurauksena lämmönkulutus on lähes puolittunut vanhoihin rakennuksiin verrattuna. Tämä on johtanut siihen, että käyttöveden lämmityskulut ovat suhteessa kasvaneet. Tästä syystä vedenkulutuksen vähentämisellä on entistä suurempi rooli energiansäästössä.

Energiatalouden kannalta ajatellen lämmin vesi aiheuttaa siis suurimman osan taloyhtiön kustannuksista. Vedestä kertyvät kustannukset jätevesineen kaikkineen ovat keskimäärin 37 prosenttia taloyhtiön kustannuksista. Suurin vaikuttaja vedenkulutuksessa ovat asukkaiden kulutustottumukset. Verton yli 35 vuoden mittausdatan mukaan saadaan säästöä vedenkulutuksessa aikaan peräti kolmannes, kun asukas pääsee itse helposti tarkkailemaan omaa vedenkulutustaan. Energiankulutuksessa tämä tarkoittaa peräti 10 prosentin säästöä.

Lakiuudistuksella vauhtia energiatehokkuuteen

Valtioneuvosto antoi 17.6.2020 eduskunnalle lakiesityksen, jolla uudistetaan kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja veden mittaamista ja laskutusta. Lakiesityksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpano. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla vesilaskutuksessa siirryttäisiin kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle olisi vedestä perittävän korvauksen perinnän yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista laskutuksen määräytymisen perusteista.

Lain voimaantulon jälkeen uusissa taloyhtiöissä vesilaskutuksen tulisi perustua etäluettavilla mittareilla mitattuun kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Vanhoissa taloyhtiöissä kulutusperusteiseen laskutukseen siirryttäisiin sitä mukaa, kun niissä lain voimaantulon jälkeen asennettaisiin asianmukaiset etäluettavat vesimittarit. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 24.10.2020 mennessä.

Energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Direktiiviä on taloyhtiöissä tulkittu niin, että vesimittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön. Syksyn lakimuutoksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että valmius kulutuksen mukaiseen vesilaskuun siirtymiseen saattaa osassa vanhoja taloyhtiöitä olla jo olemassa eikä putkisaneerausta välttämättä tarvita. Veden ja energian säästämiseen on siis mahdollista ryhtyä vanhoissakin taloyhtiöissä vaikka heti. Ole siis yhteydessä Verton vedenkulutustiedon asiantuntijoihin ja ota selvää, voisiko juuri sinun taloyhtiösi olla mukana energiatalkoissa ja samalla säästää silkkaa rahaa.