Kuusi vinkkiä fiksuun vedenkäyttöön

opaskuva - käsien pesu
Artikkeli |

Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä huoneistokohtaisiin vesimittareihin siirtymisen jälkeen. ”Ei voi pitää paikkaansa”, on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten laskujen jälkeen vastaamaan. Poimi vinkit vedensäästöön jutustamme!

 

1. FIKSU SUIHKUTTELIJA SÄÄSTÄÄ

SUIHKUSSA AIKA ON RAHAA

Suihku on kodin suurin vesijuoppo ja energiasyöppö. Nykynormien mukaisen suihkun virtaus on 12 litraa minuutissa. Kymmenen minuutin suihku vie siis 120 litraa vettä, jos suihku on koko ajan auki. Tuosta määrästä noin 60 % on lämmintä vettä.

Suihkussa kannattaa siis välttää turhaa veden juoksutusta: pidä suihkukäynnit lyhyinä ja sulje hana saippuoinnin ajaksi.

TARKISTA SUIHKUSI

Myös suihkulaitteiden tyypillä ja kunnolla on iso rooli vedenkulutuksessa. Norminmukaisen suihkun virtaama on edellä mainittu 12 litraa minuutissa. Säästömalleissa virtaama on vain 8–9 litraa minuutissa. Vanhat suihkut ja isot kattosuihkut laskevat vettä läpi huomattavasti reilummin, jopa 18–20 litraa minuutissa.

SAUNOESSA VESI MAKSAA ENEMMÄN KUIN SÄHKÖ

Koska sähköstä on totuttu maksamaan kulutuksen mukaan, on moni tottunut kiinnittämään vedenkulutuksen sijaan huomiota sähkönkulutukseen. Siksi sähkösaunaa pidetään suurena energiasyöppönä, jota lämmitetään säästeliäästi.

Totuus kuitenkin on, että tavallisen perheen suihkut maksavat yleensä huomattavasti enemmän kuin saunan lämmitys.

Kolmihenkinen keskivertoperhe käyttää noin 70 000 litraa lämmintä vettä vuosittain. Sen lämmittämiseen kuluu noin 4 000 kilowattituntia energiaa. Tavallisen sähkösaunan lämmittäminen kahdesti viikossa kuluttaa noin 600 kWh energiaa vuodessa. Toisin sanoen, tavallisen perheen suihkuttelu vie noin tuplasti enemmän energiaa kuin sähkösaunan lämmittäminen päivittäin.


2. ÄLÄ LOTRAA PESUALTAALLA

Vettä on turha juoksuttaa myöskään pesualtaalla. Sulje siis hana kun:

  • Harjaat hampaita
  • Saippuoit käsiä
  • Ajat partaa höylällä

Jälleen kerran – laita hana kiinni, kun et tarvitse vettä. Vesi on tarpeen vain partahöylän huuhtelussa, kasvojen pesussa sekä hammastahnan purskuttelussa – ja silloinkin kannattaa käyttää hammasmukia.


3. UUSI PÖNTTÖ ON VESIPIHI

EI OLE IHAN SAMA MILLAISELLA PÖNTÖLLÄ ASIANSA HOITAA

Keskivertosuomalainen käy vessassa 5–7 kertaa päivässä, ja wc:n huuhteluun kuluu vuodessa vettä keskimäärin 20 000 litraa per henkilö. Käytännössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. Ei siis ole ihan sama millaisella pöntöllä asiansa hoitaa.

Tavallinen, yhdellä nupilla varustettu wc-istuin käyttää noin 6 litraa vettä yhteen huuhtelukertaan. 1970-luvulta peräisin oleva vanhanmallinen wc-pönttö käyttää huuhteluun 9 litraa vettä per vetäisy. Uusimmat, kaksoisnupilliset säästömallit käyttävät isompaan huuhteluun 4 litraa ja pieneen huuhteluun 2 litraa vettä.

Uusi pönttö kuluttaa siis parhaimmillaan vain neljänneksen vettä verrattuna vaikkapa 1970-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon alkuperäiseen istuimeen. Kannattaa siis vaihtaa vanhat pöntöt uusiin ja huuhdella tarpeen mukaan, kun vessassa on nykyaikainen wc-istuin.

 

opaskuva - wc

 

4. KONETISKAUS SÄÄSTÄÄ VETTÄ JA ENERGIAA

TISKAAMINEN KÄSIN KULUTTAA 50–150 LITRAA VETTÄ

Uusimmat A-luokan astianpesukoneet kuluttavat yhdellä pesukerralla noin 10–12 litraa vettä. Säästöohjelmilla kulutus jää jopa alle kymmenen litran per pesukerta. Sähköä yhteen pesukertaan menee noin 1 kilowattitunti (eli saman verran kuin 2,5 minuutin suihkun lämpimän veden lämmitykseen). Hieman vanhempi tiskikone käyttää yhdellä pesukerralla 15–20 litraa vettä.

Työtehoseuran tutkimuksen mukaan saman astiamäärän tiskaaminen käsin kuluttaa 50–150 litraa vettä pesutavasta riippuen. Pahin mahdollinen tapa on sekä pestä että huuhdella astiat juoksevalla vedellä.

Säästeliäskin käsin tiskaaja kuluttaa siis vettä noin viisinkertaisen määrän nykyaikaiseen astianpesukoneeseen verrattuna. Ja lämpimän veden käyttö tiskatessa kuluttaa myös energiaa enemmän kuin koneella tiskaaminen.

Konetiskaaminen on siis selvästi taloudellisempaa kuin käsin tiskaaminen, jopa hieman vanhemmalla tiskikoneella.

MITÄ TISKAAMINEN MAKSAA?

Astianpesukone: 

  • Sähkö / pesukerta: 12 snt
  • Vesi / pesukerta (12l): 3 snt
  • Yhteensä: 15 snt

Käsin tiskaaminen:

  • Vesi (40–140l): 10–38 snt
  • Veden lämmitys: 18–65 snt
  • Yhteensä: 28–103 snt

Lähde: Työtehoseura

 

5. UUDELLA KONEELLA PYYKKÄÄT TEHOKKAAMMIN

PYYKINPESUSSA VESI MAKSAA ENEMMÄN KUIN SÄHKÖ

Uudet A-luokan pyykinpesukoneet kuluttavat vettä noin 60 litraa per pesukerta. Vanhat, esimerkiksi 1980-luvun konemallit käyttävät pesukertaan yli kaksinkertaisen määrän vettä, noin 130 litraa per pesukerta. Myös energian kulutuksessa on uusien ja vanhojen koneiden välillä merkittävä ero. Uudet koneet kuluttavat energiaa reilun kilowattitunnin yhteen pesukertaan, vanhat noin 50 % enemmän.

Valitse pesukone tarpeesi mukaan, jotta et joudu pesemään vajaita koneellisia.

Vaikka pyykinpesukone käyttää vain kylmää vettä, kuluu pyykinpesussa enemmän rahaa veteen kuin sähköön. Uudella koneella yhden koneellisen sähkö maksaa noin 10 senttiä ja vesi 16 senttiä.

 

6. KORJAUTA VUODOT HETI!

LORISEVIIN VESSANPÖNTTÖIHIN PITÄÄ REAGOIDA HETI

Pieneltä ja harmittomalta tuntuva vuoto hanassa tai wc-pöntössä voi käydä äkkiä erittäin kalliiksi. Ompelulangan kokoinen vuotokohta esim. hanassa valuttaa vettä hukkaan noin 30 000 litraa vuodessa. Yksi tasaisesti vuotava wc-istuin taas saattaa valuttaa vettä viemäriin 200 euron viikkovauhtia – vuodessa ylimääräistä laskua tulee siis 10 000 euroa!

Tiputtaviin hanoihin tai jatkuvasti loriseviin vessanpönttöihin pitääkin reagoida heti ja ilmoittaa niistä isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön. Muista myös, että vuotaneen veden hinnan maksaa asukas, ei taloyhtiö.

VERTO HÄLYTTÄÄ VUODOISTA

Verto-järjestelmä auttaa sinua vuotojen havaitsemisessa. Verto-järjestelmässä on vuotohälytys, joka hälyttää havaitessaan riittävän pitkän yhtäjaksoisen kulutuksen jossain asunnossa.

 

opaskuva - hana